Tänä aamuna se sitten tapahtui mitä olen monesti odottanut neiti HuuHaan kanssa, kun se ei katso välillä yhtään ulkona eteensä: yhtäkkiä yllättäen olikin etutassun pohjassa mojova kakkaläjä höystettynä kasalla lehtiä! *YÄK* Siinä sitten tikulla kaivelemaan pahimmat sonnat anturoiden välistä ja sisällä suoraan pesulle.