Otsikon mukaisesti on viime päivityksen jälkeen ehditty puuhailla vaikka ja mitä. Ilmat on olleet suosiolliset ja ne hyödynneettiinkin ahkerasti lenkkeilyn ja uimisen merkeissä. Alli alkaa näyttää oikein mallikkaalta nyt dieetin jälkeen ja lihasta on jälleen saatu takaisin. Paino on nyt 17 kg ja siinä yritetään pysyä. Fyssarillakin piipahdettiin pari viikkoa sitten eikä erityisempiä jumituksia onneksi ollut. Etutassun furunkuloosi otti vihdoin ja rauhoittui, joten senkin suhteen on pärjäilty ok.
Kesän lenkkeilyjen aikana on tullut bongailtua lintuja, jännimmät havainnot on olleet korppi ja harmaahaikara :O Muita eteensattuneita luonnon ihmeitä oli närhien sekä kolmen käpytikan parvet, sekä pieni sammakkokin mustikkareissulla pomppi pusikossa. Perhosia olen bongaillut lähemmäs 5 erilaista, mutta niiden tunnistaminen ei ollutkaan helppo nakki, kun lähes samalla värityksellä ja kuvioinnilla on useita eri perhosia. Yhden osasin varmasti nimetä, sitruunaperhosesta kun ei voi erehtyä :D
Lisäksi rannalla on nähty jonkinlainen wannabe sorsa, jonka uskoisin olleen haapana :D Aloitimme nimittäin jälleen uinnin lähirannassa, kun sieltä oli yllättäen vihreät pallerot hävinneet vedestä :O Vihreiden palleroiden tilalle tulikin sitten tälläinen:
Ja sitten tuli vielä lisää yleisöä :O
Siinä sitten kroolattiin joutsenen ja sorsien seurassa...
Joutsen tuli kaukaa parina päivänä ihan vartavasten katsomaan Allia ja pitkän aikaa hengaili ihan lähellä ja katseli Alligaattorin polskintaa. Ehkä joutsen oli kiinnostunut selvittämään mikä ihme näyttää tältä:
Viime viikolla käytiin myös treenimässä agilityä, reissu olikin kohtuullisen huvittava rasittavuudessaan :D Alli läähätti matkalla ja se kiristi hermoa taas heti kärkeen. Hallille saavuttua käytiin lämppälenkillä ja lenkkipolulle kuului kaukaisia paukauksia, jotka ilmeisesti välillä kuuluvat omaankin mettään tuulen suunnasta riippuen. Niitähän sitten kuunneltiin paranoidina ja hermoa kirrasi lisää. Hallilla päätin olla sisukas ja raahata kentälle yksin kepit, hyppyjä ja putken. Lenkillä jo olin havainnut, että olikin kuumempi kuin olin arvioinut. Hiki päässä sitten väänsin putkea maitokärryihin painoineen ja lykin sen pihalle. Hypyt oli helpompia, mutta kolmea enempää en jaksanut viedä. Sitten tartuin keppeihin ja kas, niistä oli kolme keppiä irti. Siirsin pidempää pätkää ja niitä irtosi vielä kaksi :O Joten meillä oli sitten kokonaiset 7 keppiä, jotka raahasin kentälle ja testasin ymmärtääkö Alli, jos käännän yhden kepin "sivuun" päädystä, että saadaan tehtyä kepit oikein tasaluvulla. Fiksuna koirana se hokasi jättää yhden oudossa paikassa olevan kepin noteeraamatta.
Auringon paahteessa lopulta virittelin esteet paikalleen ja hermoa oli kyllä kiristänyt melkoisesti, että luikahti muutama kirosanakin siinä yksinään touhutessa. Mutta sellaista se agility on, ihanaa esteiden raahailua :P Kauaa ei lopulta rassannut, kun päästiin itse asiaan, treenin aiheena oli takaaleikkaus kepeille ja kepeille vienti/lähetys kaukaa. Alli on kyllä sellainen agilityporsas, joka osaa yllättää aina vaan :O Takaaleikkauksissa ei ollut mitään ongelmaa, eli viimeksi epiksissä tullut härö johtui täysin omasta virheestä -> olin myöhässä ja liikuin epämääräisesti. Eli takaaleikkaus kepeille, nou problemos. Sen jälkeen ajattelin, että no harjoitellaan sitten sitä kaukaa lähettämistä. Siinäpä ei sitten ollutkaan paljon harjottelemista, kun sekin hoitui agi-porsaalta... Lähetin noin 3 metrin etäisyydeltä avo- ja umpikulmaan ja sinne meni että hujahti ja emäntä ihan huuli pyöreänä, että HÄH! Ei haitannut vauhti ja hypyt, pieni ohjaus ja avot! Ensi kerralla harkaan sitten _kauempaa_ :D
Vauhdista puheen ollen, lenkeillä olen saanut taas kaistapäisiä näytteitä, kuinka eräs hieman revittelee. Olemme skipanneet yhden polun pätkän jo useamman kesän, koska en ole jaksanut puskea sitä ylöspäin. Nyt ollaan tultu sitä alaspäin muutamaan otteeseen ja nyt siitä ei mennä enää mihinkään suuntaan :D Neiti nimittäin juoksee alaspäin ja kurvaa oikealle haaroittuvalle polulle, kääntyy ympäri ja juoksee TÄYSILLÄ mutkaan, kun yrittää kääntyä jatkaamaan polkua alaspäin. Ensimmäisellä kerralla oli hilkulla, ettei rymähtänyt alas pöpelikköön, koska vauhti jonka polulla sai alamäkeen on ihan käsittämätön. Ja siinä vauhdissa ei enää meinaa 17 kg ja jalat pysyä mukana... Toisella kerralla uskoin, että neiti Hullu Sekopää olisi oppinut jotain, mutta ei, juoksi ihan samallalailla ja melkein kaatui mutkassa ja veti puskan kautta(joka viettää alaspäin). Kolmannella kerralla olin kaukaa viisas ja menin etukäteen blokkaamaan mutka kohdan, että menee suoraan alas eikä koukkaa oikealle. Jep. Neiti ottaa mäen päältä vauhtia ja vetää kuin ralliauto polkua suoraan, jälleen pää vie lujempaa kuin jalat ja juuri ja juuri pysyy polulla, mutta meinaa törmätä kylki edellä puuhun :O Että joo, nämä näytteet riittää tätä erikoiskoetta. Hullu mikä hullu :D
Viime perjantaina oli ihanaisen serkkupoika Hanssin 2v. syntymäpäivä ja sitä juhlistettiin lähtemällä yhdessä uimaan. Reissu oli mukava, ilta-aurinko lämmitti ja saatiin olla ihan rauhassa taas rannalla. Tässä kuvasatoa synttärien vietosta, kiitos Makelle kaksikon kuvailusta :)
Hanski mietti, josko tästä nyt lähtisi kellumaan...
...kun Alligaattorikin polskii jo menemään!
Näyte miten ranskanpulla noutaa rinkelin:
Hanski haaveilee, että joskus minäkin uin noin kauas kuin Alligaattori...
...ja pitihän sitä testata, näin sitä mennään yhdessä...
...ja näin sitä tullaan takaisin :D
Hanski tuumii josko Allin lelua saisi edes vähän nuuhkaista :D
Synttärit olivat siis oikein onnistuneet, siitä todisteena vielä nämä kuvat, ilmeet kertovat kaiken :D
Ja jos ei tässä ole vielä puuhaa kerrakseen, Alli on myös ihmetellyt kotona remontointia, kun kaikki on ihan hyrskyn myrskyn tapetointi urakan takia. Kummallisia barrikaadeja on ollut varsinkin tänään, kun eteiseen ei ole asiaa paneelin maalauksen takia. Äkkiä näyttäisi neiti kuitenkin hoksaavan uudet "väylät" joista kuljetaan. Eilen puolestaan Alli oli vanhempien luona hoidossa, kun Teemun kanssa matkattiin Heurekaan ihmettelemään yhtä sun toista hilavitkutinta ja juttua :)
Viikonloppuna saatiin myös huippuhienoja uutisia, kun Hiisi briardi osallistui ja voitti Suomen briard yhdistyksen järjestämän "Suomen Selectionne" jalostustarkastus katselmuksen ja sai siis tuon tittelin ollessaan myös BIS Selectionne :) Onnittelut Hiisille ja Marikalle! Hiisi Hispanderilla on myös hienot "tulokset" luonnetestistä ja MH-kuvauksesta. Hiisi on niin viksu ja komia! Alli lähetää ihailevia huokauksia Espoon suuntaan :D
