18.8. Keskiviikko
Maanantain liikuntaohjelma sisälsi lenkin 4 km ja illalla uintia. Järvellä olikin tällä kertaa hieman totuttua isommat aallot, joten siitä saatiin hyvää vastusta liikkeeseen. Uinti saa Allin jotenkin ihan kierroksille, tällä kertaa se purkautui uimaleluun... Oltiin ajamassa kotiin ja puolessa välissä matkaa alkaa kuulua takapenkiltä rutinaa, ja vilkaisemattakin tiedän, että uimaleluhan se siellä kokee kovan kohtalon. Yritin komentaa lopettamaan, mutta kiellot kaikui kuuroille korville ja pihaan päästyämme oli takapenkki valkoisen vanuhattaran täyttämä :D Lelu lähti sitten suorintatietä roskiin, eräs vain ei tajunnut sitä ja lelua etsittiin vielä kovasti kotona...
Eilen käytiin päivällä kävelemässä taas reilu 3 km ja nautiskeltiin aurinkoisesta kelistä ilman tuskaista kuumuutta. Illalla kävin vetämässä treenit, jotka menivät jälleen mukavasti, harjoiteltiin irtoamista ja haettiin vauhtia pitkällä suoralla. Koirilla ainakin näytti olevan huippukivaa painaa satalasissa kun palkkasin jokaisen suoran päässä. Treenien jälkeen tuppasi hieman väsyttämään, joten uimaan ei jaksanut enää lähteä, mutta käytiin vielä käpsyttelemässä puolentunnin lenkki. Takaisin päin tullessa huomasin, että mikä ihmeen korsi Allilla roikkuu takana... Pysäytin neidin ja katsoin tarkemmin: Alli oli ilmeisesti kyykännyt pissalle, korsi oli tökännyt pyllypampulaan, jäänyt kiinni ja siinä se törrötti sitten matkassa mukana :D Eli vaihteeksi sitten näin, ettei aina tule kaikki heinät yhdestä rööristä :D
22.8. Sunnuntai
Loppuviikko hurahtikin liikunnan puitteissa, keskiviikkona ja torstaina ohjelmaan kuului kaksi lenkkiä, perjantaina lenkki ja uintia. Päivälenkeillä päänvaivaa on aiheuttanut Allin haluttomuus alkulenkistä. Yritti joka kohdasta käännyttää kotia päin, mistä tietää että lenkkiä voisi lyhentää. Tietysti ensimmäisenä mieleen tuli onko jalassa kipuja, mutta kävelee hyvin eikä onnu, peitsaaminenkin on loppunut eikä levon jälkeistä pientä könkkäystäkään ole ollut. Ja iltaisin on kävellyt mielellään, sekä päivälenkin loppu on kävelty normaalisti, kun tajuaa, ettei saa tahtoaan läpi. Mäkien kävelystä ei edelleenkään tykkää, koska on selvästi raskasta, mutta sekin näyttää edistyneen eli etenee vaivattomammin ja usein ravilla.
Päivälenkit on siis menty metsässä ja terveenäkin tälläistä käytöstä välillä on esiintynyt, joten aloin epäillä että onko vika sittenkään jalassa vaan taas ihan vain nupissa... Voi hyvinkin olla, että kun päivisin metsään kantautuu kaukaisen yritysalueen kolinat, joita on aijemminkin vieroksunut, ei siksi halua metsään. Lisäksi kun lenkki alkaa ällöillä mäkien kiipeämisillä niin...
Nyt kun kelit on viilenneet, otin BoT-loimen taas käyttöön ja se selvästi tuntuu mukavalle, auttanee lihasten rentoutumisessa. Seuraavalle päivälenkille metsään teen niin, että annan aamulla kipulääkkeen ja katson onko vaikutusta lenkkihaluihin metsässä, sillä pitäisi selvitä vippaako nupissa vai kipuileeko jalka vaikkei oireita ole ja liikkuminen on hyvää. Jalan satunnaiset pompauttamisetkin on vähentyneet huomattavasti tässä viikon parin aikana, nyt alkavat olla aika yksittäisiä. Ensi viikosta alkaen lenkit saa pidentää pikkuhiljaa normaaleiksi ja mukaan tulee juoksua 2x 10 minuuttia päivässä (hihnassa suoraa liikettä). Jännityksellä odotan torstaita ja kontrolliröntgeniä, onko kaikki kunnossa ja mitä lääkäri tuumaa.
Eilen olikin sitten Allin 6v. syntymäpäivä ja se kului mukavan puuhailun parissa. Haettiin Ansku ja Hans lenkille metsään ja sen jälkeen uimaan. Autossa Alli yllätti jälleen, kun Hans vänkäsi puoliksi syliini (istuin keskellä), Allipa tunki itsensä syliin myös niin, että pää oli minun ja Hanssin välissä! Näyttäisi kovasti siltä, että niin kovin ällöstä Hanssista on sittenkin tullut aika kiva kaveri, kun sitä ei tarvitse enää jännittää ja kommunikaatio toimii :) Alli oli selvästi myös iloisella mielellä seurasta lenkillä, eikä haluttomuutta kävellä esiintynyt (kolinoitakaan ei kuulu viikonloppuisin).
Hans juoksenteli osan lenkistä irti ja antoi hienosti Allin kävellä rauhassa remmissä. Sitten hypättiin taas autoon ja suunnattiin uimaan. Vesi alkaa olla jo viileähköä, mutta vielä siellä tarkeni seisoskella. Alli kroolasi omia lenkkejään synttärilahjaksi saamansa uuden uimalelun kanssa ja Hans lotrasi rannassa katsellen Allin menoa silmät pyöreinä. Hans ui sylistäni pari kertaa rantaan pienen pätkän ja sen jälkeen meni pyörimään hiekkaan, joka näytti olevan huisisti siistimpää kuin uinti. Kolmannella kerralla laskin Hanssin uimaan samaan aikaan kun Alli ui lelunsa kanssa ohi ja Hans lähti Allin perään! Ja sen jälkeen uskalsi tulla syvemmälle hakemaan omaa leluaan kun olin vastassa Allin kanssa, ja niin ranskanpullakin polskutti lopulta oma-aloitteisesti pienen pätkän pariin otteeseen. Tekniikassa on vielä hiomisen tarvetta, kun pitäisi pysyä pinnalla ja samalla ottaa lelu suuhun, mutta eiköhän ensi kesänä Herra H:kin kroolaa jo kunnolla kuin silli konsanaan :D
Illalla suunnattiin vielä järvelään ja Alli näytti siellä hoidossa olevalle Reetalle kuinka omenoita syödään. Reetta katseli vierestä kun Alli veti jo kolmatta omenaa kitusiin ja totesi, että kai sitä sitten täytyy hänenkin maistaa ja nypersi kahdesta omenasta lopulta puolet :D Allille iski oikein omenanhimo ja lopulta piti jo kieltää ottamasta jokaista omenaa mikä maasta löytyi... Allin syntymäpäivä oli siis touhua täynnä ja päivän kruunasi illalla jättimäinen luu synttärisankarille. Iltaruuan jälkeen kotona onnellinen sankari sammui kuin saunalyhty :D