Alli on kylmänarka staffi sillä sen turkki on kohtalaisen ohut ja mahasta melkein kalju. Kertaalleen Alli on saanut talvella(!) vesihännän oltuaan ensilumen aikaan ilman takkia, joten olen katsonut paremmaksi pukea kuin katua :D Lisäksi ulkona viihdytään paremmin kun on lämmin eikä lihaksillekaan tee hyvää olla viimassa ja tuiskeessa vaikka liikkeellä pysyisikin. Allilla on jo melko kattava vaatekaappi, koska olen todennut helpottavan elämää huomattavasti jos takkeja on useita ja eri tilanteisiin/säihin sopivia. Ja jos koiraa tarttee suojata vaatteilla, tietenkin niiden täytyy olla sitten myös hyviä päällä. Eikä huumoriakaan tohdi unohtaa :D
Nakkitakki
Nakkitakki oli Allin ensimmäinen takki ja se tehtiin neuletakin hihasta, johon äitini ompeli myös heijastimet ja viimeisteli jalanreijät niin, ettei ne lähde purkaantumaan.

Punainen Paroni
Tämä toppatakki hankittiin kun nakkitakki jäi pian pieneksi ja pakkaset kovenivat. Edullinen 5 euron löytö halpahallista ja meni melko pitkään päälle säätövarojen ansiosta.
Sairaala-takki
Kun punainen toppis jäi pieneksi oli suunnattava eläinkauppaan ostamaan takkia. Valinnan varaa kuoseissa ei juurikaan ollut, joten matkaan tarttui värisilmää ilkeästi tökkivä sairaalan vihreä Jokke-takki, jossa vettä pitävä päälinen sekä fleece-vuori. Nykyisin takki on hieman kiikkana, se on paikattu pariin kertaan ja revennyt kauluksesta melkein napaan, joten se on säilössä ainoastaan enää vain hätävara- ja remuamistakiksi.
Ruutu-takki
Tämän takin ompeli äitini, koska Allille ei enää löytynyt isona tyttönä takkeja kaupasta. Halusimme hieman pilke silmäkulmassa piristää mustaruudullista kangasta karvakauluksella ja –reunuksella. Kaavat mukailtiin ”sairaala-takista”. Takki on hauska ja hyvän mallinen, mutta siihen olisi pitänyt ommella sisäpuolelle jonkinlainen vettä pitävä kangas, koska takki kastuu läpi hetkessä. Joten tätä takkia pidetään vain silloin tällöin kun ei mennä hankeen möyryämään.
Fiini-takki
Tämän takin äitini ompeli pitämään pakkasen loitolla. Tekokarvakaulus ja pantteri-medaljonki viimeistelevät lookin, jolla seudun uroiden päät käännetään. Takki on hyvän mallinen, vettähylkivä ja lämmin, käytössä yleisimmin pikkupakkasista -10 asteeseen, nyt kun saimme myös vielä paksumman talvitakin kovempia paukkupakkasia varten.

Musta-toppis
Tämä on Allin uusin takki ja se tilattiin Helsittaresta mittojen mukaan. Mukaan laitettiin ekstra-vanua ja helmat ulottuvat pidemmälle kuin fiinissä takissa, joten tämä pitää lämpimänä myös kovilla pakkasilla.
Huppari (harmaa)
Syksyn viimoihin Alli tarvitsi kevyen mutta lämmittävän takin, ja ystäväni Sanna ompeli Allille hupparin netistä löytyneitä ohjeita soveltaen. Huppari on hyvin istuva sekä helppo pukea ja riisua, vaikka se ei ole auki selästä/mahasta. Hupparissa Alli viihtyy erityisesti, ja se istuu myös mainiosti valjaiden kanssa.
Huppari (vihreä)
Kun harmaa huppari alkoi jo nuhjaantua, Sanna ompeli toisen hupparin, tällä kertaa vihreän. Tämä on hieman paksumpi kuin harmaa, joten näiden väliltä voi valkata säähän paremmin sopivan nutun, jos on viileämpää tai lämpimämpää. Samalla on kätevää, jos toinen on pesussa niin toinen on käytössä, sillä nämä takit ovat kovassa käytössä syksystä alkutalveen sekä kevään pikkupakkasilta nollekeleille.

Sadetakki (hupullinen)
Tämä takki on halpahalli löydös, jota muokattiin vanhan sadetakin kankaasta tehdyllä levennyskaistaleella, kun takki ei mahtunut etuosasta kiinni :D Takki piti hyvin vettä, mutta ei ollut maailman paras päällä, jatkokappaleesta huolimatta etuosa oli vähän huonon mallinen. Tällä kuitenkin pärjättiin pahimmat sadekelit pari vuotta.

Sadetakki (muovinen)
Kyllästyttyäni lopulta nykimään sateella perässäni Alli alias Pulkkaa, päätin satsata hieman parempaan sadetakkiin. Muoviseksi kapistukseksi takki on aivan loistava ja huomattavasti mukavampi päällä liikkuessa kuin vanha sadetakki, joten sateella ulkonakäynti sujuu paljon sutjakkaammin nykyisin.

Heijastinliivillä on käyttöä keväisessä ja syksyisessä metsässä, kun musta koira hukkuu kasvillisuuden sekaan helposti eli liivi päällä näkee paremmin missä viilettää. Pimeässä lenkkeillessä myös erottuu erinomaisesti, sillä liivi heijastaa hyvin heikossakin valossa.

Taikaviitta
Allin taikaviitta eli Back On Track- verkkoloimi hankittiin pitämään selkälihasten jumitukset loitolla (takissa erikoisvalmisteinen sisäkangas). Ohutta takkia pidetään syksyllä ja keväällä treeneissä odotellessa ja lämmitellessä/jäähdytellessä, sekä talvisin yöllä yöpaitana fysioterapeutin suosituksesta. Taikaviitta on hyvä, sen kanssa nukuttuaan aamulla Alli venyttelee makoisasti monta kertaa ja monella eri tyylillä!

Haarniska
Haarniska on paksu Back On Track-loimi, jota käytetään talvella treeneissä odotellessa ja lämmitellessä/jäähdytellessä. Erittäin hyvä ja lämmin vaikka Alli uppoaakin takkiin, koska koko on reilu, jotta rintakehä mahtuu takkiin kunnolla. (Toim.huom. BOT-takit ovat muuten todella hyviä, mutta lenkkitakkeja ne eivät ole sillä kakkaaminen ne päällä on melko mielenkiintoista, ja jännemmäksi menee, jos omistaja unohtaa hännän tulemaan häntäreijästä ulos hädän yllättäessä :D).

Pyjama
Allilla on kaksi yöpaitaa. Edellisessä asunnossa veti todella paljon ja lattiat olivat talvella aina jäiset. Alli oli aamuisin aina jotenkin tukkoisen kuuloinen ja vaihtoi yöllä usein paikkaa ihan ramppaamiseen asti. Siitä ajatus yöpaidasta lähti ja värkkäsin vanhasta fleecepaidasta testiin loimen. Se päällään Alli nukkui yönsä rauhassa omassa sängyssään ja tukkoisuus hävisi. Joten ystäväni Sanna ompeli ilokseni Allille oikein hienot yöpaidat, joissa on hyvä nukkua, koska eivät kiristä eikä purista, mutta pitävät lämpöisenä viileässä lattian rajassa. Yökkäreitä aletaan käyttää myöhään syksyllä ja käytetään kevääseen asti kunnes ei ole enää koleita öitä. Nykyisin pyjamat toimivat BOT-verkkoloimen sijaisina, kun sen käytössä pidetään taukoja.

Pinkki-neule
Halusin Allille jo pikku pennusta lähtien vaaleanpunaisen pörröneuleen ja Sanna innostui neulomaan sellaisen. Tämä on täysin hupailumielessä haluttu ja tehty, eikä sillä juuri ole käyttöä, mutta täytyyhän jokaisella tytöllä olla pörröneule! Ja tietenkin vaaleanpunainen!

Fleecetossut
Fleecetossut ostettiin paukkupakkasia varten, mutta niistä on ollut myös hyötyä furunkuloosi-taistelussa suojaamaan tassut kovalta lumelta. Pysyvät hyvin jalassa ja nyt niillä jo osataan kävellä melko normaalisti alun marssityylin sijaan.

Kumimonot
Nämä kumitossut hankittiin suojaamaan tassut vesikelillä kun furunkuloosi vaivaa. Pohja on kuminen ja päällinen sukeltajapuvun kangasta, takana on vetoketju tarrakiinnityksen lisäksi. Pysyvät yllättävän hyvin jalassa ja pitävät vettä todella hyvin. Joskin niillä on hieman vaikeampi kävellä kuin kevyemmillä fleecetossuilla, mutta ei kuitenkaan mitenkään vaivalloista.











