Allin tammikuu on jatkunut rauhallisissa merkeissä. Viime viikolla oli tenttisuma ja muita koulutehtäviä, joten kunnon lenkkeilyt on jälleen olleet vähemmällä, kun yksinkertaisesti aika ei kaikkeen riitä muutaman hassun tunnin aikana. Joka päivä pyritään joku rinksu heittämään, mutta liikunnallisesti remmilenkit ovat mitättömiä verrattuna kesän 1-1,5 h vapaana juoksemiseen :( Joten kesän hieno kunto ja lihakset on taas muisto vain näin talven tullen. Ja kaikenlisäksi kaupan päälle emännälle iski jälleen flunssa, jota nyt sitten podetaan.

Allin sohvalle/sänkyyn hyppäämis dilemma on mennyt huomattavasti parempaan suuntaan, eli on alkanut pikkuhiljaa taas hyppäämään ja nyt on lähestulkoon normaali. Joten odotellaan fyssaria vajaan 2 vk:n päästä, että päästään huoltamaan selkää ja katsellaan jatkoa tuleeko oireilua takaisin. Agiliitelyt saa olla tauolla nyt jonkin aikaa(olleet joulukuun lopulta asti), täytyy katsoa koska tehtäisiin jotain pientä seuraavan kerran, jos jumittelut pysyy poissa.

Kun pahimmat jumitukset hävisi, uskalsin ottaa koti-tokoa nyt muutamana iltana:

- NOUTOKAPULAN kanssa ollaan edistytty hienosti, nyt on saatu liikettä mukaan eli tehdään kantoharjoituksia. Kapulasta on tullut Allille mieleinen tehtävä ja aika hyvin muistaa pitää kapulaa nätisti. Myös luovuttaminen on kehittynyt hallituksi, kun olen tehnyt käsillä häiriötä kapulan päille ja nyt ei enää tiputa heti kun kumarrun ottamaan kapulaa, vaan saan otettua kapulan rauhallisesti. Allihan osaa noudon liikkeenä kauhean kapulan pureskelun kera, mutta nyt homma on alettu kasaamaan alusta uudelleen sillä tuloksella, että kapulan pito harjoituksista on tullut Allin mielestä kivoja, kun aikaisemmin kapulan pelkkä pitäminen oli tympeää puuhaa. Alkaa ymmärtää myös yskän, että herkut saa vain pitämällä _nätisti_ kapulaa. Mutta matka tämän harjoituksen tekemiseen jossain muualla ilman kapulan jäystämistä on vielä armottoman pitkä :D

- MERKILLÄ oli kotona taas joululoma-treenien jälkeen pientä hakua paikan suhteen, ongelmana on myös että kosketusalusta lentää kotona helpommin huitsin vitsiin :D Mutta alustan koskeminen on nyt Allin takaraivossa opittuna(jee!), nimittäin kertaalleen merkkiä suorittaessa alustan lennettyä kauas ihmetteli hetken, että pitäisikö nyt seistä törpöllä vai koskea alustaan ja lopulta meni koskemaan alustaa, koska sehän se vaadittu asia oikeastaan tässä vaiheessa merkillä on :D Eilen otimme uudestaan merkkiä lyhyellä matkalla ja alusta puoliksi maton alla (pysyi paikallaan) ja sijoittuminen merkillä alkaa parantua kerta kerralta, eilinen viimeinen toisto oli aivan _täydellinen_!

- SEURAAMISTA tehtiin ihan perusasento hinkutuksella eli paikalla kääntymistä vasempaan, oikeaan ja täyskäännöstä, ja yhtä ja kahta askelta etenemistä. Ja palkka vain kun oikealla kohdalla. Yritin antaa mahdollisimman vähän korjaavia apuja ja sekin pikkuhiljaa alkaa raksuttaa, että alkaisi itse ymmärtää oikeaa kohtaa ja hakeutumista siihen kerralla oikein. Askeleissa alkaa edistää vielä tosi helposti, mutta ehkä se hinkkaus on avain tähänkin asiaan :D Olisi tietysti ollut helpompaa, jos tämä olisi silloin vuoden iässä hinkattu kunnolla (ja ehkä pari muutakin asiaa...) ;P

Muuta yksittäistä harjoittelua on kertaalleen tehty mm. asennonvaihto-jumppaa ja sitä aletaan nyt pahimman jumituksen hävittyä tekemään enemmän. Lisäksi olen kierrättänyt sohvarahia ympäri ja harjoitellut pysäytystä, jotta se saadaan pelkällä käskyllä toimivaksi ja nopeaksi. Tässä tähdätään siis luoksetulon nopeaan pysäytykseen. Eilen harjoiteltiin myös nopeaa istumista, joka leikin kautta jossain kohtaa siirtyy hypylle luontevasti.

Treenailtavaa siis riittää ja Alli on innoissaan, kuten myös emäntä :D Tavoitteena oli jo ennen joulua olla jäsenenä tokoilemassa seurassa, mutta jäneksi pääseminen on venynyt kun mitään vastauksia ei kuulu posteihin eikä viestiin :O Nähtäväksi jää, päästäänkö vaiko eikö päästä... Ei siinä muuta kuin, että missäs me sitten tokoillaan?!? :O :D